sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Kasvissyönti ja superfoodit

Toisin kun yleisesti luullaan, kasvissyönti EI ole sitä, että jätetään liha/eläinperäiset tuotteet pois ruokavaliosta. Kasvisruokavaliossa korvataan eläinproteiini kasvikunnan proteiinilla. Mitään ei lähde pois, vaan se korvataan. Toivottavasti mahdollisimman moni työpaikkaravintola tajuaisi tämän. 

Oon ollut miltei kahdeksan vuotta kasvissyöjä, ja voin paremmin kuin sekasyöjäaikoina. Kasvissyöjäksi ryhdyin eettisten ja ekologisten syiden vuoksi, valintaa tosin helpotti se, etten ole koskaan pitänyt lihan mausta. Moni normaali osa lihasta on ollut mun mielestä syömäkelvotonta, ja ruokailuun meni paljon aikaa, kun leikkasin kaikki rustopalat yms. pois. 

Kuten kaiken uuden, niin myös kasviproteiinivalmisteiden syöminen vaatii totuttelua. Soijasuikaleista en edelleenkään pidä, koska niiden maustaminen on välillä tosi haastavaa, ja rakenne on vähän outo. 

Usein valitetaan siitä, että kasvissyöjät eivät saa riittävästi kaikkia ravintoaineita. Kasvissyöjän ruokavalio kuitenkin lienee useasti sekasyöjän ruokavaliota monipuolisempi. Automaattisesti kasvissyöjän ruokavalio sitä toki ei ole. Ihan yhtä helppoa on myös sekasyöjälle lisätä ruokaan kasviksia. Makaronilaatikkoon esimerkiksi porkkanaraastetta, paprikaa, kukkakaalia ja parsakaalia. Mulle on myös itsestäänselvyys se, että viljatuotteet ovat moniviljaa tai tummaa viljaa. Ruisleipää tosin en syö, koska se on pahaa. Riisin sijasta yleensä syön kvinoaa. Kvinoassa on enemmän proteiinia kuin riisissä tai muissa viljoissa ja se sisältää paljon välttämättömiä aminohappojaravintokuitua sekä fosforia. Siinä on runsaasti myös rautaa ja magnesiumia (Lähde). Ja se on hyvää. ;)

Monipuolisen ruokavalion ja tarvittavien vitamiinien ja hivenaineiden myötä oon kiinnostunut superfoodeista. Toki monia superfoodeja on kritisoitu tutkimustiedon puutteesta ja etenkin iltapäivälehdet ovat listanneet suomalaisia superfoodeja. Kaurapuuroa söin jossain vaiheessa sen verran paljon, ettei se ole pitkään aikaan maistunut. Mustikat ovat tottakai hyviä, ja niitä löytyy pakkasesta. Gojimarjojen ja raakasuklaan sijaan mua kiinnostavat enemmän ne superfoodit, joita voi laittaa aamupalasmoothien sekaan. Tällä hetkellä marjojen, hedelmien ja jogurtin/piimän sekaan laitan siitepölyrakeita ja maca-jauhetta. Macan aion korvata jollain muulla, mieluusti hampunsiemenillä, koska maca ei ole ihan sitä, mitä kaipaan. Se tosin piristää erittäin hyvin, huomasin sen yksi ilta, kun nukkumaanmenosta ei tullut mitään.

Paljon tietoa superfoodeista löytyy osoitteesta superfoodit.com. Tässä otteet siitä, mitä sivustolla sanotaan siitepölystä ja hampunsiemenistä.



Siitepöly

Mehiläisten keräämä siitepöly ehkäpä planeettamme kokonaisvaltaisinta ja ravintoa. Pisimpään Venäjällä eläneitä ihmisiä tutkittaessa selkeästi yhteinen nimittäjä oli hunajan ja siitepölyn nauttiminen. Suuri osa pisimpään eläneistä ihmisistä oli mehiläisenhoitajia. Siitepölyä kerätään mehiläispesän suulle asetattavan “suodattimen” avulla, jonka läpi pesään pyrkivien mehiläisten jaloista siitepöly tippuu talteen pesä ulkopuolelle. Suodatin kerää 10-50% mehiläisten siitepölystä, jättäen riittävän määrän ruokaa myös mehiläisten omaan käyttöön. 

Käytön hyödyt

Siitepöly on alkaalista ravintoa, joka sisältää mm. B9-vitamiinia (kaikki B-rymän vitamiinit paitsi B12), C-D- ja E-vitamiinia, kaikki 22 aminohappoa, 12 ruoansulatuksellemme keskeistä entsyymiä ja jopa 60 eri mineraalia (mm. barium, boori, kalsium, kupari, kulta, jodi, rauta, mangaani, fosfori, kalium, seleeni, pii, rikki, natrium ja sinkki). Lisäksi siitepöly sisältää karotenoideista mm. beetakaroteenia ja ksantofylliä, runsaasti lesitiinä, koliinia, 31 eri rasvahappoa sekä nukleenihappoja DNA:ta ja RNA:ta. Siitepölyä pidetään yhtenä maailman parhaista proteiinin lähteistä ja se sisältää 25% proteiinia, joka on erinomaisesti imeytyvässä muodossa. Kliinisten testien mukaan suun kautta nautitun siitepölyn ravinteet imeytyvät nopeasti suoraan vatsasta verenkiertoomme (näkyvät kahden tunnin päästä veressämme ja virtsassamme).

Hampunsiemen

Hampunsiemenen sisältämistä hiilihydraateista 2% on sokereiden muodossa ja huikeat 6% kuidun muodossa. Hampunsiemen sisältää 3 kertaa enemmän E-vitamiinia kuin pellavansiemen. Hamppu sisältää noin 80% polysaturoituja rasvahappoja ja sen omaga-3 ja omega-6 -rasvahapot ovat ihmiselle täydellisessä suhteessa (1:3-1:4). Länsimaisen ruokavalion myötä omega 6 - omega 3-rasvahappojen suhde on yleisesti todella pahasti pielessä. Saamme ruuasta käytännössä vain omega 6-rasvahappoja, vaikka omega 3 - omega 6 - rasvahappojen suhde kehossamme tulisi maailman ehkäpä johtavan rasva-asiantuntijan Udo Erasmuksen mukaan olla optimitilanteessa 1:3.38. 

Hampunsiemen on lähellä täydellistä ruoka-ainetta. Kyseinen ruoka-aine ansaitseekin superfood-tittelin sen äärimmäisen monipuolisuutensa ja ravinnetiehytensä vuoksi. Hampunsiemenet ovat erinomainen proteiinin lähde sisältämällä kaikki 8 kehollemme välttämätöntä aminohappoa sekä 12 muuta aminohappoa. Hampunsiemen - toisin kuin esimerkiksi eläinperäiset proteiininlähteet - on raaka, kokonainen ja valmis proteiininlähde sellaisenaan. Sitä ei tarvitse missään vaiheessa kuumentaa, jotta esimerkiksi ravinnon sisältämät bakteerit saataisiin tuhottua. Tämän vuoksi hampunsiemenessä on jäljellä kaikki sen elinvoimaiset ravinto-aineet. Yli 65% hampunsiemenen proteiineista on loistavasti imeytyvää edestiiniä. Loput 35% on albumiinia, joka on myös äärimmäisen hyvin imeytyvä proteiinityyppi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti