sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Lasikynsiviilan etsintää

Olen käyttänyt useiden viime vuosien ajan kynsiviilana the Body Shopin lasikynsiviilaa, ja harmistus oli suuri, kun jo kertaalleen katkennut viilanpuolikas tippui pöydältä ja meni kahtia. Sormi meni kunnolla suuhun siinä vaiheessa, kun mulle selvisi, että Body Shopissa ei enää myydä lasikynsiviiloja (päätelmä tehty yhden liikkeen ja nettikaupan perusteella). En todellakaan olettanut, että hyvän ja toimivan lasikynsiviilan ostaminen olisi niin hankalaa kuin millaiseksi se osoittautui...

Mulla on vahvat, mutta "joustavat" kynnet, jotka liuskoittuu ja lohkeilee todella helposti, ja siksi oon käyttänyt hellävaraiseksi tituleerattua lasikynsiviilaa kynsien lyhentämiseen. Omien tietojeni mukaan kynsien leikkaaminen saksilla tai kynsileikkurilla pahentaa liuskoittumista, ja nykyinen liuskoittumistilanne riittää vallan mainiosti... Voi olla, että tietoni on väärä, mutta ei pelkästä viilaamisesta ole ollut mulle haittaa. :)

Ostin uudeksi kynsiviilaksi Iberon superkauniin lasikynsiviilan. Viilalla oli hintaa lähemmäs 11 euroa, eli viilan olisi voinut kuvitella olevan hyvä. Ei todellakaan ollut, viilapinta alkoi kadota viilatessa jo ensimmäisellä käyttökerralla! Kokeilin viilauskulman vaihtamista ja viilaustapaa, mutta viila muistutti koko ajan enemmän sileää lasinpalaa. Kävin palauttamassa viilan takaisin kauppaan.

Kynsikuva parin viikon takaa, lakkana Natural  Coden Pink Punk - suosittelen kokeilemaan!


Seuraavaksi ostin Anttilaan rantautuneen Eliten kynsiviilan (muistaakseni jotain 5-8 euroa), joka vaikutti aluksi oikein hyvältä. Ehkä noin kuukauden jälkeen viilan teho on alkanut kadota, ja viimeksi yhden käden kynsien viilaamiseen meni aikaa reilu tunti. Eikä kyseessä ollut stilettomittaisten kynsien lyhentäminen todella lyhyiksi, vaan ihan pieni kynnen kärjen tasoittaminen...

Kyselin jonkin aikaa sitten facebookissa, mistä kaverit ovat ostaneet kynsiviilansa, ja entinen naapuri vinkkasi kokeilemaan apteekin kynsiviilaa. Tänään shoppailureissuni suuntautuikin apteekkiin, josta tosin ei löytynyt yhtäkään lasikynsiviilaa, mutta nappasin kassalle 2,80 euron hintaisen safiiriviilan. Tänään illalla selviää, onko apteekin viilasta mihinkään. Safiiriviilat eivät ole mulle entuudestaan tuttuja, mutta mulla on sellainen mielikuva, että niitä käytettäisiin kauneushoitoloissa ja kynsistudioissa.

Upeaa ja toimivaa lasikynsiviilaa etsin edelleenkin, mutta toivon, että safiiriviila olisi odotusten arvoinen. :)

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Vatsavaivoja (=growing up sucks!)

Kaikki varmasti muistaa sen, että lapsena on pystynyt suht vaivattomasti syömään vaikka mitä ja vaikka millä mitalla ilman, että on tullut todella, todella paha olo? Ehkä kunnon sokeriähky liiasta karkista ja sellainen fiilis, ettei ihan heti tee mieli lisää, mutta jo seuraavana päivänä kaikki tämä on autuaasti unohdettu. (Okei, äiti jaksaa silloin tällöin muistuttaa, että lapsena oon miltei joka joulu oksentanut, koska oon syöny liikaa suklaata - etenkin niitä aivan kaameita suklaapukkeja.) Vanhenemisen tai terveempien ruokatapojen vuoksi herkkujen syöminen ei ainakaan mulle oo enää yhtä vaivatonta - tai seuraamuksetonta - kuin lapsena.

Olettaisin, että mun vatsan alkoholi-, rasva- ja sokeritoleranssin takana on terveet elämäntavat ja vähärasvainen ja -sokerinen ruokavalio. Näiden kolmen sietokyky, etenkin yhdessä, on toisinaan todella huono. Ensimmäistä kertaa ikinä olen joutunut pakottamaan itseni oksentamaan, koska olin syönyt bileiden aikana jotain snack-pasteijoita. Kyseisiä pasteijoita en muuten ole syönyt sen jälkeen... Myös kaksi muuta kertaa olen joutunut turvautumaan kyseiseen toimenpiteeseen, koska vatsa ei ole kestänyt illanvieton aikana, tai jälkeen, syötyä rasvaa ja/tai sokeria. Ihan pelkän alkoholin takia en ole oksentanut kertaakaan - en vaikka olisin ollut kuinka humalassa.



Ruoansulatusongelmien suhteen pidän käännekohtana loppukesää 2010, jolloin olin koko elokuun ja osan syyskuusta todella, todella kipeänä. Tai mun vatsa oli. Elokuun alussa käytiin Kedin ja Kaitsun kanssa eläinlääkärissä, ja Kaitsulla todettiin giardia-tartunta. Kediltä giardiaa ei löytynyt, mutta oli todennäköistä, että silläkin olisi ollut se. Giardiasta en ala tässä sen enempää kertoa, totean vain sen, että se on kissoilla (ja Aasiassa matkustelleilla ihmisillä) yleinen alkueläintartunta, joka on vaikeasti häädettävä. Lisää tietoa löytyy täältä (ihmisen tartunta) ja täältä (eläimen tartunta). 

Oletan, että kuumuus ja kissojen voinnista ja hoidosta johtuva stressi laukaisivat mun vatsavaivat, jotka siis kestivät kuukauden ajan. Kissoja lääkittiin kolmesti päivässä, kolmella lääkkeellä. Axilur ja Flagyl giardian häätöön kahdesti päivässä, ja paria tuntia ennen iltalääkkeitä maitohappobakteeria. Kymmenen päivän kuurin puolivälissä desinfioitiin koko asunto pesemällä pinnat ja pesemistä kestävät huonekalut vesi-Klorite-liuoksella, pestiin vaatteet muistaakseni 90 asteessa ja saunotettiin loput tekstiilit, huonekalut ja kissojen lelut. Kyseisenä todella kuumana päivänä meillä oli sauna päällä vissiin 10 tuntia. 

Tämän elämäni ihanimman (not) kuukauden aikana mun ruokahalu katosi oikeastaan kokonaan, ja ajatuskin lämpimästä ruoasta yökötti. Mulla oli miltei jatkuvasti huono olo, vatsassa pyöri ja oksetti. Mä en myöskään pystynyt kävelemään muutamaa metriä pidemmälle ilman, että alkoi oksettaa todella paljon. Elin pääsääntöisesti piimällä, puurolla (paaaljon mehukeittoa), ateriankorvikkeilla ja urheilujuomilla. Niin minä itse kuin lääkärikin, jonka luo menin, kun tätä pahoinvointia ja vatsavaivaa oli kestänyt kolme viikkoa epäili kyseessä olevan alkuraskauden pahoinvoinnin, josta ei kuitenkaan ollut kyse. Mulle tehtiin kahdesti giardia-testi, kumpikin testi negatiivinen. Syyskuussa, kun ei ollut enää niin kuuma, pahoinvointi yhtäkkiä vaan katosi. Onneksi kyseisen kesän tein koulutöitä, olisi ollut aika ikävää olla poissa kuukauden verran kesätöistä. Mielenkiintoista oli myös se, että jotkut päivät olivat suht normaaleja. Joinain päivinä, vaikka aamulla olisikin ollut huono olo, etova fiilis meni ohi ja pystyin elämään normaalia elämää. Toisinaan taas vatsavaivat tulivat kuin tyhjästä kesken muuten ihan hyvän päivän, eikä silloin voinut tehdä muuta kuin istua paikoillaan ja yrittää olla oksentamatta. Kaikkein mukavinta tämä oli , kun olin shoppailemassa Helsingissä. Bussimatka Vantaalle ei ollut se mukavin mahdollinen... Kertaakaan en kuitenkaan oksentanut tämän kuun aikana, vaikka olo olikin huono.



Tämän kesän jälkeen mulla ei ole onneksi ollut yhtä pitkiä vatsavaivaputkia. Aina silloin tällöin ongelmapäiviä kuitenkin tulee, ja sen vuoksi mulla on kotona aina maitohappobakteereita. Oon myös aina kesän kynnyksellä ajatellut, että aloitan varmuuden vuoksi ajoissa syömään maitohappobakteereita, mutta se on molempina kahtena kesänä jäänyt. Olen myös (kantapään kautta) oppinut, etten voi syödä pizzaa alle kolmea tuntia ennen nukkumaanmenoa, syödä muutenkaan liikaa mitään makeaa tai rasvaista ja että huono olo helpottuu, kun nukkuu kaksi tyynyä pään alla. Ja ikkuna auki, tai pahimmassa tapauksessa kaksi tyynyä pään alla sohvalla ilman peittoa ikkunan alla/vieressä.

Ai että miksikö kirjoitan tästä aiheesta tänään? No, koska tänään töissä ekan kahvitauon jälkeen mulle tuli huono ja oksettava olo, joka ei mennyt millään ohi. Ja koska mua otti päähän, että tänäänkin mun suunnitelmat menivät uusiksi rakkaan ruoansulatukseni takia. En ois halunnutkaan imuroida, käydä salilla ja sen jälkeen saunassa! Ei ole ensimmäinen eikä varmastikaan viimeinen kerta kun näin tapahtuu. Olen tosin yrittänyt vakuuttaa itselleni, että joku asiakas on tartuttanut mulle oksennustaudin tai jonkun muun pöpön, koska oksennustautia on nyt liikkeellä. Huomenna haen kaupasta piimää, jos olo ei hengailulla ja hedelmäsalaatilla parane...


tiistai 5. maaliskuuta 2013

Mun ruokavalio treenin apuna

Personal trainer -pakettiini kuului treeniohjelmien lisäksi myös ruokavalion rukkaaminen treenaamista auttavaan muotoon.

Laihduttamisessa ja painonhallinnassa ruokavalio on ehdoton ykkönen, ja liikunta tulee vasta kaukana perässä toisena. Mun tarkoituksena ei ole laihtua, eikä sinänsä hallita myöskään painoa, vaan päinvastoin painon nostaminen. Ihan kunnon massakausi mulla ei kuitenkaan ole, vaan pääosassa on proteiinin saannin turvaaminen.

Mun ruokavalio on kasvisruokavaliosta ja työrytmistä johtuen vähän erilainen, kuin se yleensä olisi. Pääperiaate on se, että syödään vähän ja usein, ja joka ruokailukerralla olisi hyvä olla annoksessa protskuja. Yleinen rytmitys on aamupala, välipala, lounas, välipala, illallinen ja iltapala. Mun ruokavaliosuunnitelmasta on päivän toinen lämmin ruoka tiputettu pois. Teen pääosin 6-7 tunnin työpäiviä, jolloin mulla on vaan kaksi lyhyttä kahvitaukoa. Lämmintä ruokaa en ehdi töissä syömään, ja joinain päivinä ylipäätään lämpimän ruoan syöminen on haastavaa. Pahimpia ovat ns. välivuoropäivät, jolloin töitä on 10-19-välille sijoittuvana aikana. Esimerkiksi työpäivän ollessa klo 12-18 en jaksa herätä aamulla niin aikaisin, että söisin lounaan ennen töitä, ja töiden jälkeen tuntuu siltä, ettei enää jaksa syödä kunnon ruokaa. Kahden lämpimän aterian sisällyttäminen tällaiseen päivään olisi aivan mahdotonta.
Kuva johnhartfitness.com

Kasvisruokavalio taas näkyy siinä, että kaikkien mielestä ah niin hyvä munakas ei sisälly niihin ruokiin, joita syön. Mun ruokavalio on aika maitoproteiinipainotteinen, mutta yritän vähä kerrallaan korvata maitoprotskuja jollain vegaanimmalla vaihtoehdolla. 

Tällainen on siis ruokavalioni:

Aamupala

- Kaurapuuroa (1 dl hiutaleita ja 2 dl vettä)
- Raejuustoa 100 g
- Marjoja/mehukeittoa/hedelmiä

(+ 1 rkl pellavansiemenöljyä ja ½ lasillista mehua. Nenästä kiinni, öljy suuhun ja mehua päälle. Sitten voi irrottaa nenästä.)

Välipala

- Rahkaa 250 g
- Mehukeittoa/hedelmäsosetta

Lounas

- Tofua 100 g
- Salaattia
- Fetaa/raejuustoa/juustoa

Välipala

- 1 pala ruisleipää
- päälle ihan mitä tahansa

Iltapala

- Raejuustoa 200 g
- Ananasta 1 purkki (227 g)



Tai itseasiassa ruokavaliossa ois rahkan kanssa ananasta ja raejuuston kanssa muuta (tässä tapauksessa omena), mutta koska ananas ja rahka on yäk ja raejuustokin tökkii pelkiltään, niin olen surutta vaihtanut ne päittäin. Lisäksi mulla on niin pieni vatsalaukku, ettei sinne mahdu kokonaista purkkia rahkaa lisukkeineen lyhyen tauon aikana, niin rahkan syön kahdessa osassa. Yhden kokonaisen rahkapurkin syöminen myös alkaa tökkiä todella pahasti, niin senkin vuoksi olen tyytynyt puolikkaaseen annokseen kerralla. 

Kuva: inspireyourdreams.com


Ihan orjallisesti en ole tätä listaa noudattanut, mutta tässä ateriarytmissä olen yrittänyt pitäytyä. Tää on myös tosi vähähiilarinen ruokavalio, ja koska en oo pudottamassa painoa, niin lounaaksi oon syönyt usein myös ihan normaalia ruokaa. Salaattia tai jotain kasviksia olen kuitenkin syönyt aina lounaalla, ja hedelmiä oon välillä syönyt ihan muutenkin. Supertiukkana ja -tarkkana en oo ollut muutenkaan, koska mun ei ole tarkoitus pudottaa painoa. Mutta siitä olen pitänyt kiinni, että syön monipuolisesti ja tarpeeksi proteiineja, jotta kropalla olisi matsua rakentaa lihaksia.

Ajatuksena oli alunperin se, että mulla olisi vain yksi herkkupäivä viikossa, mutta koska se voisi johtaa älyttömään mässäämiseen, niin olen jättänyt tämän ajatuksen sikseen. Tätä perustelen myöskin sillä, että en yritä pudottaa painoa, vaan sen sijaan ylimääräiset kalorit on ihan tervetulleita tähän kroppaan. ;) Mulla on hyvät (teko)syyt kaikkeen skippailuun...

*
Tänään mua alkoi ottaa päähän todella paljon tää jatkuva syöminen. Ja se, että mulla oli koko ajan nälkä. Mä en millään jaksaisi syödä kaikkea sitä ruokaa, mikä mun pitäisi syödä ja tänään mua alkoi hieman jopa ahdistaa se, että mä söin ihan jatkuvasti (okei, jätin syömättä yhden välipalan, mutta "korvasin" sen palalla energiapatukkaa ennen treeniä ja palkkarilla treenin jälkeen). Mä olen myös lisännyt päivärytmiini ylimääräisen annoksen jogurttia, maustettua ja rasvaista. (Maustamaton jogurtti on pahaa, ja siihen pitää lisätä älyttömästi sokeria jotta se ois jotenkin syötävää. Rasvattomissa jogurteissa taas on yleensä liivatetta.) Jogurtin sekaan heitän vajaat teelusikalliset sekä pellavansiemenrouhetta että kuorittuja hampunsiemeniä. Pellavasta saa lisää rasvahappoja, kuten myös hampusta, mutta hampunsiemenissä on myös proteiinia. 

Vegaanisiin ruokiin ja välipaloihin löytyy hyviä vinkkejä Chocochili-ruokablogista ja saman bloggaajan treeniblogista. Chocochilin puolelta oon bongannut superhyvän bataatti-kikhernevuoan sekä aluksi vähän jännän makuisen, mutta sittemmin superhyvän välipalan, maapähkinävoi-omenasmoothien. Maapähkinävoin jämiä mulla oli vielä jääkaapissa viime kesän jäljiltä, kun tein myöskin Chocochilin ohjeiden mukaan keksejä mun valmistujaisjuhliin. Suosittelen tsekkaamaan molemmat blogit, ruokablogista etenkin löytyy kaikkia ihania ja houkuttelevia reseptejä - ja, kirsikkana kakussa, ne on vieläpä vegaanisia. Eli superterveellisiä! ;)